Julkinen terveydenhuolto ei selviä ilman yksityisiä tuottajia Yksityiset terveyspalvelut on merkittävä toimiala kansanterveyden ja kansantalouden kannalta.
S
uomen terveyspalvelumarkkinoi den tuotos vuonna 2019 oli 18,7 miljardia euroa. Kuntayhteisöjen järjestämien terveyspalveluiden osuus tästä summasta oli noin 12,9 mil jardia eli 69 prosenttia. Jälkimmäinen luku sisältää kuntien ulkoistukset ja myös sellai sia palveluita, joita kunnat ovat ostaneet yrityksiltä omaan palvelutuotantoonsa. Yritysten osuus terveydenhuollon tuotoksesta samana vuonna oli noin 6,8 miljardia euroa. ”Tässä summassa on mukana paitsi yksityisesti myytyjä, myös kuntien ja kuntayhtymien ostamia palveluita. Toi saalta luku sisältää hieman myös yksityis ten säätiöiden ja kunnallisten yhtiöiden toimintaa. Luvut menevät siis osittain päällekkäin. Yritykset ja järjestöt työllisti vät vuonna 2019 noin 56 000 henkilöä”, sanoo tutkija Pekka Lith.
KAIKKI RESURSSIT OTETTAVA KÄYTTÖÖN Yksityisillä terveyspalveluilla on myös merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuk sia. Vaikka sote-ala näkyy julkisuudessa pitkälti suurten yritysten kautta, ala siis tosiasiassa on pienyritysvaltainen. Näitä pieniä yrityksiä on paljon haja-asutusalueil la ja niiden toiminnan vaikeuttamisella olisi kielteisiä vaikutuksia alueiden elinvoimalle.
Pekka Lith
YKSITYINEN TERVEYSALA TÄRKEÄ KANSANTALOUDELLE Terveyspalveluyrityksiä ja ammatinhar joittajia oli vuonna 2019 runsaat 15 170. Lithin mukaan ala on hyvin pienyritysval
taista. Alle kymmenen henkilön mikro yritysten määrä tosin on laskenut 2010-lu vulla yritysfuusioiden ja -ostojen myötä. Tämä kehitys jatkuu edelleen, vaikka ala kokonaisuudessaan kasvaa tasaisesti. LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen sanoo, että yksityinen terveyspalve luala on kansantaloudelle erittäin tärkeä. ”Jotkut vaativat sen toiminnan ra joittamista ja palveluiden keskittämistä nykyistä enemmän julkisen sektorin tuo tettavaksi. Yksityinen terveyspalveluala on kuitenkin merkittävä taloudellinen toimija ja työllistäjä, ja sen toiminnan supistumisella olisi kielteisiä kansantalou dellisia vaikutuksia”, Partanen painottaa.
4
Yksityisen lääkäritoiminnan rajoit tamisella tai vaikeuttamisella olisi myös vakavia kansanterveydellisiä vaikutuksia, sillä yksityinen sektori tuottaa lähes kolmanneksen terveyspalveluista. Määrä vaihtelee palveluittain. Suun terveyden huollossa yritysten osuus on lähes 60 prosenttia ja kaikessa muussa perustervey denhuolllon tasoisessa palvelussa puolet. Vain erikoissairaanhoidossa yritysten osuus jää noin viiteen prosenttiin. ”Julkinen tuotanto ei millään pysty korvaamaan näitä yksityisten tuottajien palveluita perusterveydenhuollossa. Kun sote-palvelujärjestelmää uudistetaan, lähtökohtana pitäisi olla se, miten kaikki olemassa olevat resurssit saataisiin mah dollisimman tehokkaaseen käyttöön sen sijaan, että keskustellaan siitä, millainen taho voi palveluita tuottaa”, Partanen sanoo. MONITUOTTAJUUS SÄILYTETTÄVÄ Yksityisten terveyspalveluiden perinteinen asiakas on itse palveluistaan maksava kansalainen. Potilaita tulee myös vakuutus asiakkaina. Näiden lisäksi yksityisiä palveluita käyttää huomattavan suuri osa työn antajista, kun ne hankkivat työterveys huollon palveluita. Myös kunnat ja kuntayhtymät hank kivat yksityisiä palveluita. Tällöin palvelu on julkisen sektorin järjestämää ja potilas on julkisen terveydenhuollon asiakas, vaikka palvelun tuottaa yksityinen. Palveluhankinnan muotoja voivat olla ul koistukset, yksittäiset ostopalvelut ja palvelusetelit. Näistä kaikista on saatu hyviä tuloksia. Hoitoonpääsyä on pystyt ty parantamaan ja kustannusten kasvua hillitsemään. LPY pitää kaikkein tärkeimpänä sitä, että monituottajuus säilyy terveyspalve luiden järjestämisessä.