Kalifornian tauti on parantumaton Kari Varkilan kotialbumi
Kun Kari Varkila teki uransa alkuvaiheessa uusiin lääkehoitoihin liittyvää perustutkimusta Amerikassa, hän sai sieltä Kalifornian tartunnan.
K
alifornian tautia ei löydy lääketieteellisestä kirjallisuudesta. Sitä ei voi todentaa verikokein tai millään muullakaan diagnostiikalla. ”Se on sellainen uteliaisuuden, innostuksen ja uudella tavalla tekemisen tauti, joka ei parane koskaan”, Kari Varkila sanoo. Varkilaa kiehtoi Kaliforniassa nopeasti tekemisen kulttuuri. Asenne oli, että kokeillaan uusia asioita ja katsotaan, toimivatko ne. Eikä haittaa, jos epäonnistuu. ”Suomessa asenne on päinvastainen, turvallisuushakuinen. Tämä näkyy myös terveydenhuollossa. Kun joku haluaa yrittää tehdä jotakin eri tavalla, ensimmäiseksi haetaan syitä, miksi se ei voi onnistua”, hän toteaa. ”Suomi ei ole kokeileva maa. On ihan sama, mitä yrität. Järjestelmä on sellainen. Säädökset ovat sen kaltaisia”, Varkila sanoo.
NÄYTTÖÄ PITÄÄ OLLA MUTTA KOKEILLA EI SAA Kari Varkilan mukaan tärkein syy soteuudistusten takkuamiselle on uskalluksen puute. Kaikki tietävät, että tuleva ahdinko voidaan välttää vain toisin tekemällä. Mutta kulttuurimme on sellainen, että toisin saa tehdä vasta, kun on osoitettu, että se toimii. ”Eihän se johda koskaan mihinkään, kun ei päästä kokeilemaan. Tarvittaessa etsitään perustuslakia myöten jokin syy, että ei saa tehdä uudella tavalla”, hän toteaa. Uudistuksia toki tehdään, mutta ne johtavat vain pieniin parannuksiin siellä täällä. Varkila mainitsee Docrates Syöpäsai raalan yhtenä esimerkkinä siitä, miten julkinen sektori ei ole suvainnut toisin tekemistä Suomessa.
44
Kari Varkila kuvaa uraansa mutkaiseksi kuin sian kirk kotie. Hän on toiminut muun muassa tutkijana ja johtajana lääketeollisuudessa sekä kon sulttina ja johtajana yksityises sä terveydenhuollossa. Tam perelaista Koskiklinikkaa hän johti vuosina 2009–2016.
”Meillä on Suomessa uniikisti toimiva suomalainen yksityinen sairaala, jonka osaaminen kelpaa muun muassa Ruotsin terveydenhuollon järjestäjille ja rahoittajille. Mutta suomalaiselle julkiselle sektorille se ei kelpaa. Ihan vain sen takia, että meillä ei tällaista uniikkia saisi tuottaa yksityisesti vaan se pitäisi tehdä julkisessa terveydenhuollossa”, hän sanoo. TEKNOLOGIASSA TULEVAISUUS Varovaisuus koskee Kari Varkilan mukaan myös teknologian kehittämistä ja hyödyntämistä. Silläkin saralla on liikaa virheiden varomisen kulttuuria. Varkila on sijoittaja ja hallituksen jäsen Wellmoterveysteknologiayrityksessä. Yritys on kehittänyt alustaratkaisun, jonka avulla voidaan koota interaktiivisesti älylaitteilla mitattua terveys- ja hyvinvointitietoa. ”Ratkaisumme on teknologisesti valmis ja sen laajamittaista hyödyntämistä kannattaisi pilotoida muun muassa terveydenhuollossa ja vakuutusalalla. Suomessa tunnutaan kuitenkin halutta-
van mieluummin odottaa täysin valmiita ratkaisuja ulkomailta”, Varkila sanoo. Erityisen suuret odotukset hänellä on päälle puettavaa ja älylaitteissa käytettävää teknologiaa kohtaan. Niiden avulla ihmiset voivat tuottaa dataa paitsi omaksi ilokseen, myös terveyspalvelujärjestelmän käyttöön. Teknologia voi esimerkiksi seurata, tekeekö potilas kotonaan niitä fysioterapiaharjoitteita, joista on annettu ohjeet. Tai teknologia seuraa vaikka verensokeria ja ilmoittaa lääkärille, kun mennään kohti hälyttävää rajaa. Syitä sille, miksi tällainen teknologia ei tule toimimaan, voidaan aina keksiä. Mutta Varkila painottaa, että kokeilla pitäisi. Aina tiedon ei tarvitse olla niin tieteellisen tarkkaa kuin mitä sairaalassa tai terveyskeskuksessa mitataan. Se voi kuitenkin olla riittävän tarkkaa. Jo kehityksen suunta voi olla riittävä tieto. Jos jokin mitattava suure on menossa huonoon suuntaan, se voi olla heräte hoitojärjestelmälle puuttua tilanteeseen ennakoivasti.