”Mikä toi on?” Terveydenhoidon ydinperiaatteisiin kuuluvaa lääkärin vapautta ja nykyaikaiseen johtamiseen liittyvää tehokkuuden vaatimusta on haastavaa sovittaa yhteen.
K
un Asko Koskinen aikanaan nimitettiin Tampereen sähkölaitoksen toimitusjohtajaksi, lähes kaikki muut vastaavassa pestissä toimivat olivat sähkövoimatekniikan diplomi-insi nöörejä. Siinä ei hallintotieteiden maisterin auttanut muu kuin tehdä ns. tyhmiä kysymyksiä oppiakseen alan substanssin. Koskinen ehti tehdä yli 20 vuoden mittaisen uran eri tehtävissä julkisella sektorilla, pääasiassa Tampereen kaupungin palveluksessa. Sitten hänet pyydettiin yksityisiä terveyspalveluita tuottavan Medilaserin toimitusjohtajaksi ja edessä oli sama prosessi kuin sähkölaitoksella. ”Tyhmät” kysymykset olivat taas arvossaan. ”Kiersin kaikki mahdolliset silmäkirurgian kansainväliset konferenssit. Istuin aina jonkun lääkärin tai optikon vieressä, ja kun tuli uusi termi eteen, kysyin: mikä toi on?” Koskinen kertoo.
markkinaoikeudelle, että Mehiläisen ja Pihlajalinnan suunnittelema yrityskauppa pitäisi kieltää. ”Jotta yksityiset terveyspalveluyritykset olisivat uskottava kumppani julkiselle terveydenhuollolle, markkinoilla pitäisi säilyä kilpailutilanne. Jos keskittyminen näyttää menevän kilpailun näkökulmasta liian pitkälle, se lisää julkisen sektorin epäluuloa yksityisiä kohtaan”, Koskinen sanoo. Asko Koskinen laskee tehneensä hallitustyötä eri yrityksissä yhteensä 150 vuoden verran. Nykyään hän on puheenjohtajana Tampereen Raitiotie Oy:n ja Finnpark Oy:n hallituksissa. Näissä rooleissa hän on ollut kehittämässä Tampereen keskusta-aluetta.
KESKITTYMINEN LISÄÄ OHJAUKSEN TARVETTA Medilaserissa lääkäreillä oli kohtalaisen hyvä vapaus valita, mitä he halusivat leikata ja milloin. Mutta suuremmissa yrityksissä lääkäreiden toimintaa alettiin ohjata yhä enemmän ulkoapäin ja se on ollut Asko Koskisen mukaan monelle lääkärille kova paikka. ”Syy tälle kehitykselle on terveydenhuollon kiristynyt kilpailu ja keskittyminen. Sen ei olisi pitänyt olla yllätys lääkäreille, sillä kilpailu on kiristynyt kaikilla toimialoilla. Minullakin oli toimitusjohtajasopimuksessa kohta, jonka mukaan yritystä tuli valmistella myös mahdollista myyntiä varten”, Koskinen sanoo. Hänen jäätyään eläkkeelle Coronaria sitten ostikin Medilaserin. Koskinen arvelee, että keskittymiskehitys on nyt ehkä mennyt liian pitkälle, koska Kilpailu- ja kuluttajavirasto esitti
47
Juha Sarkkinen
KASVU EDELLYTTÄÄ TEHOKKUUTTA Medilaser oli kahden lääkärin perustama yritys, jolla oli neljä klinikkaa. Asko Koskisen toimeksianto oli: ”Tule meille töihin ja luo meille kasvua.” Koskinen teki, mitä pyydettiin, ja kun hän jäi eläkkeelle, klinikoita oli 13. Kasvu ei olisi ollut mahdollista ilman toiminnan määrätietoista tehostamista. Mutta jos oli hallintotieteiden maisterilla kova urakka oppia lääketieteen substanssia, yhtä suuri urakka on lääkäreillä oppia ja ennen kaikkea hyväksyä tehokkuusajattelu terveydenhuollossa. ”Yksi terveydenhuollon suurista haasteista on se, miten sovittaa yhteen sinänsä hyvä lääkärin vapaus sekä tehokkuusajattelu. Pienissä yksiköissä lääkäreille voidaan edelleen antaa aika suuri vapaus, mutta mitä isommaksi yksikkö kasvaa, sitä tärkeämmäksi tehokkuuden vaatimus tulee. Lääkäreiden pitää hyväksyä se, että joku heidän professionsa ulkopuolelta vaikuttaa siihen, mitä he tekevät ja milloin”, Koskinen pohtii.
