”Vaikka LPY on yksityisten terveyspalveluyritysten edunvalvoja ja äänenkannattaja, sen toiminnan lähtökohta on aina ollut, että kansalaisten terveys palveluiden ensisijainen rahoittaja ja järjestäjä on yhteiskunta.”
N
äin linjaa runsaat kymmenen vuotta Terveystalon toimitusjohtajana toiminut Yrjö Närhinen. ”Sen rinnalle, että yhteiskunta järjestää palvelut, olemme esittäneet monituottajamallia, jossa palveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset toimijat. Jotkut vastustavat tällaista ajattelua, mutta minusta on hyvin kapea yhteiskunnallinen näkemys, että hyväksyttäisiin vain tietyntyyppisiä tuottajia”, hän pohtii. Närhisen toive on, että kaikki olemassa olevat resurssit saataisiin tehokkaaseen käyttöön, jotta palvelujärjestelmäämme vaivaavat ongelmat voitaisiin ratkaista. ”Tärkein keskustelunaihe ei nyt ole se, kuka saa tai ei saa tuottaa palveluita. Pitäisi keskustella siitä, millaisia palveluita kansalaisille halutaan tuottaa ja millä tavalla ne voitaisiin tuottaa läpinäkyvämmin, laadukkaammin ja kustannustehokkaammin”, hän sanoo. Läpinäkyvyys ja vertailtavuus ovat Närhisen lempiteemoja. Niiden edistämiseksi pitäisi jaksaa tehdä työtä. Jos laatua ei pystytä arvioimaan, palveluita hankitaan ensisijaisesti hinnan perusteella. Palveluiden laadusta päästään keskustelemaan vasta, kun niiden tuottamiseen liittyvä tieto on läpinäkyvää. TYÖTERVEYSHUOLTO MAAILMAN HUIPPULUOKKAA Yksityinen terveydenhuolto on kasvanut tasaisesti jo vuosia. Se kertoo Yrjö Närhisen mielestä siitä, että asioita on tehty oikein. Palveluita tuottavat yritykset ovat paneutuneet yhä enemmän myös ennaltaehkäisevään työhön.
50
Terveystalo
Kaikki resurssit käyttöön!
Läpinäkyvyys ja vertailtavuus ovat Yrjö Närhisen lempiteemoja.
”Suomalainen työterveyshuolto on maailman huippuluokkaa sairauksien ennaltaehkäisyssä. Voimme olla siitä ylpeitä”, Närhinen sanoo. Kela-korvausten hiipumista hän pitää valitettavana. Nämä korvaukset ovat olleet tärkeä apu monelle sellaiselle, joka on joutunut julkisessa terveydenhuollossa pitkään jonoon. ”Jos Kela-korvaus poistetaan, osa ihmisistä ei pääse hoitoon tarpeeksi nopeasti, koska julkisella on jono ja yksityiseen ei ole varaa”, hän pohtii. YKSITYINEN EDELLÄ DIGIPALVELUISSA Koronakriisi on nostanut esiin digitaaliset etävastaanotot. Yksityinen terveydenhuolto on niissä huomattavasti julkisia toimijoita edellä. Koronan myötä digivastaanottojen määrät kaikilla niitä tuottavilla yrityksillä moninkertaistuivat lyhyessä ajassa. Yrjö Närhinen huomauttaa, että tämä on hyvä esimerkki yksityisten toimijoiden kyvystä tehdä määrätietoista työtä, sillä digipalveluiden kehittäminen aloitettiin jo kymmenen vuotta sitten. Korona vain nosti ne nyt voimakkaasti esiin. Digipalveluiden kehittäminen alkoi ajanvarauksista. Tietoturvallisten yhteyksien kehittymisen myötä digitaalisuutta on voitu viedä palveluiden tuottamiseen. ”Digitaalinen palvelu tekee mahdolliseksi sen, että vaikkapa Turussa oleva lääkäri pystyy ottamaan vastaan Kajaanissa olevan potilaan välittömästi. Digitaalisuus tulee parantamaan terveyspalveluiden saatavuutta merkittävästi”, Närhinen sanoo.
