156
6.2
Järjestösektorin asiantuntijahaastattelut
Taulukko 55. Järjestösektorin asiantuntijoiden (n=6) haastattelusaldo avainteemoista. Turvallisuus ✓ Turvallisuus on meidän arvoissamme. Slogan 'jokainen on turvassa'. Tehdään tämmöisestä täysin kynnyksettömästä vaikuttamistyötä, annetaan matalan kynnyksen palveluja, laitospalveluja eri tasoisia, autetaan kodeissa, ja sitten vielä erityisen vaativia palveluja. Teemat: kriiseissä auttaminen, haavoittuvissa olosuhteissa olevien auttaminen, vanhemmuuden tuki ja vauvojen ja pikkulapsiperheiden edistäminen ja tuki. Lähisuhdeväkivaltaan liittyvät avo- ja tukipalvelut. Lapsiperheiden päihde avoja laitospalvelut. Liittyy turvallisuuteen vahvasti. Jos vanhemmat väsyneitä ja voivat huonosti, esim. vauvojen ravistelu aiheuttaa suurta pysyvää vammaa tai välinpitämättömyys ettei saa riittävän hyvää vanhemmuutta, tulee henkkoht riski mutta hänestä voi tulla myös turvallisuusriski. Lapissa kotihälytysten määrä on aika suuri, ja siitä huolimatta meillä hakeudutaan aika vähän avun piiriin lähisuhdeväkivaltaan. Keinoja auttaa ja muuttaa väkivaltaista tapaa toimia, voidaan auttaa sekä uhria että tekijöitä ja myös niitä, jotka kolmantena osapuolena (esim. lapsia) joihin vaikuttaa väkivaltaisesti. ✓ Maanpuolustusyhteisöjen kanssa tehtyä yhteistyötä toistakymmentä vuotta. Pyritty kokoamaan kolmannen sektorin porukkaa, jotka toimivat kokonaisturvallisuuden saralla alueellisesti yhdistää voimia ja löytää tapoja saada verkostoissa enemmän aikaiseksi vähemmällä. Siinä mukana mm. naisten valmiusliitto, joilla arjen turvallisuutta liittyvää koulutusta. Rakentaa hankeriippumatonta tulevaisuutta turvallisuustoiminnalle, rakentaa selkeämpiä toimintamalleja ja koota työkalupakkeja toimintaa. Merkittävällä osalla kansalaisista herättää epävarmuutta ja pelkoa, ja usein lähestytään kuvaamalla riskejä ja vaaroja. Sanotaan monesti, että riskien hallinta on tärkeä osa turvallisuusjohtamista. Tärkeää saada oma porukka ottamaan koppia arjen jatkuvuudesta myös häiriötilanteesssa. Turvallisuuskäsite on segmentoitunut ja sektoroitunut. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia on linjausdokumentti, jolla eri toimijoiden rooleja kuvataan, toimintamallien jalkautus on uskottu viranomaisille, mutta lopputuloksena on toimeenpanosuunnitelmia, jotka lähtevät samoista tarpeista, monia latuja, jotka menevät eteenpäin mutta eivät koskaan kohtaa. Ei ole rakenteita, joissa nämä kohtaisivat. Hyvät mallit mitä Lapissa on tehty, niistä pitää osata kertoa enempi. Tuppaa menemään turvallisuus ja varautuminen sekaisin ✓ Lapissa on ollut useita hankkeita, jotka ovat kohdentuneet arjen turvallisuuteen ja siinä selviytymiseen. Perustehtävä on auttaa, kouluttaa ja harjoituttaa ihmisiä selviytymään (valmiusjärjestö ja soste järjestö) erilaisissa elämäntilanteissa ja valmistautumaan erilaisiin kriiseihin. Operatiivisen toiminnan tehtävä on toimia, kun jotakin tapahtuu. Kolmas tehtävä on tukea ihmisiä toipumaan erilaisista kriiseistä ja tapahtumista. Varautumista ja ehkäisevää toimintaa arjen turvallisuudessa. Lisää pitäisi kouluttaa ihmisiä ja lisätä tietoisuutta, miten toimia erilaisissa tilanteissa. Varautuminen. Alkusammutus tai hätäensiapu. Miten toimia, jos eksyt metsässä. Miten tunnistat huijaripuhelinsoiton. Edelleen keskeisiä tapoja. Some-maailma nuorten kanssa. Toistaminen tärkeää, että asiat jäävät mieleen. Somekäyttäytyminen (kiusaaminen). Toimintamallien levittäminen (kiusaaminen, syrjäytymisen ehkäiseminen). Varhaisen puuttumisen menetelmät. ✓ Ikäihmisten turvattomuus. Korona korostanut ongelmia, kun ei pääse liikkeelle ja vierailuja. Miten tavoitetaan? Ikääntyvillä ihmisillä kun asutaan syrjäkylillä yksin, jää tosi yksin, kuka hoitaa lumityöt, hakee postit, aiheuttaa turvattomuutta. Huoli siitä miten maalla yksin pärjää. Palvelut vähenevät koko ajan ja menee nettiin. Ei kaikki kuitenkaan osaa. Huoli siitä, jos itselle sattuu jotain, löytääkö kukaan minua? Postinjakajat ennen oli omalta kylältä, ja samalla seurasivat, onko kaikki ok. Turvallisuustyössä ei ole 4H mukana. Tavoittaisi nuoret. Olisiko nuorista apua ikäihmisille? Tai digitalisaatioon? -> nuoria VPK toimintaan mukaan? jos jotakin sattuu. Silloin kylät aktivoituvat. Akuutin tilanteen myötä. Varautumisessa ei olla niin vahvasti mukana. Riippuu kunnista paljon. On kuntia, joissa ei kyläturvallisuus ole ollenkaan esillä. ✓ Onko kotona kaikki ok, valot, paloturvallisuus, verkkoyhteydet. Yksinäisyys. Korona vaikuttaa paljon toimintaan ja mielialoihin. Olosuhteet ja harva asutus on ne suurimmat haasteet, etenkin niillä, jotka jäävät kylille. Ei ole huolehtijoita. Jos ei ole traktoria kylässä, kuka auraa pihan. Yhteydenpito. Huijariasiat, kulkee paljon kaikenlaisia kauppiaita. Liikenneturvallisuus, liikkumisen kannalta autolla kulkeminen elintärkeää eli ajetaan niin pitkään kuin tiellä pysyy. Hätätilanteessa ei välttämättä suomen kieli toimi, kun saamen kieli vahvempi kieli. ✓ Kyllähän maahanmuuttajat kaipaavat suomalaisia ystäviä … He eivät välttämättä itse uskalla tai tiedä että on sallittua liittyä mukaan, kun on jokin yhteinen ideologia, ajatus, harrastus. Ihmisten pienillä teoilla on paljon merkitystä ja sitä kautta kokee hyvää oloa ja turvallisuutta.
