163
Haastattelutulokset turvallisuuden näkökulmasta Yrittäjien haastatteluissa painottui jaksaminen, epävarmuus, työvoiman saanti, palveluverkostot ja palveluosaaminen sekä vastuun kantaminen ja sekä yhteistyön konkretia. Vastausten sisällöt erottautuivat siten edellisestä eli järjestöjen julkisen sektorin asiantuntijahaastatteluista. Yksityisten yritysten vastauksissa näkyy myös rahoittamisen ja kustannusten jakamisen näkökulmaa.
Haastattelutulokset hyvinvoinnin näkökulmasta Sosiaalisen osallisuuden näkökulmasta yksityistä sektoria edustavat haastateltavat korostivat henkilökohtaisten kontaktien merkitystä ja osallistumista yrittäjäyhdistysten tilaisuuksiin toiminnan kannalta keskeisten signaalien tunnistamisessa, kuten ammattitaitoisen työvoiman rekrytoimiseksi harvaan asutulle maaseudulle. Maakuntatasolla on tärkeää ottaa mukaan eri toimijatahojen ja intressiryhmien edustus päätöksentekoprosesseihin ja hallintouudistuksiin (esim. Sote-uudistus). Matalan asiointikynnyksen mahdollistaminen kolmannen sektorin ja seurakuntien toiminnan kautta osaltaan edistää paikallista yhteisöllisyyttä. Yhteiseen toimintaan (esim. kylän turvaverkko) osallistuminen ja poisjättäytyminen olisi hyvä saada vaivattomaksi. Yrittäjien näkökulmasta yhteisöllisyyttä muodostuu käyttämällä paikallisia palveluja, mikä paikallista elinvoimaa ja sekä palveluiden tuottajien että palvelujen käyttäjien hyvinvointia.
6.4
Asiantuntijahaastatteluiden väliyhteenveto
Haastattelujen tuloksissa on kohderyhmien välisiä eroavaisuuksissa, mikä auttaa ymmärtämään paremmin eri tahojen tarpeet turvallisuuteen liittyen. Myös toteuttamisen keinoissa on variaatioita sen mukaan, mikä on haastattelun kohderyhmä. Siinä missä julkisen sektorin asiantuntijoilla on monitoimijaisuus, tilannekuvahuomiot ja kohteiden laaja-alaisuus, puhuvat järjestöjen edustajat kansalaisnäkökulmasta ja yksityinen sektori taloudellisen toteuttamisen näkökulmasta. Näkökulmien synteesi tuo arvokkaan kokonaisuuden turvallisuuden laaja-alaisuuden ymmärtämiseen ja keinovalikoimien monipuolisuuteen. Asiantuntijahaastateltavat erittelivät edustamastaan organisaation tavoitteista ja lähtökohdista sosiaalista osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Sosiaalisen osallisuuden ja osallistumisen taustalla korostuu välillinen ja välitön toimintaan osallistumisen motivii sekä kokemus toiminnan tulosten merkityksellisyydestä. Yhteisöllisyys on muuttanut muotoaan perinteisestä usein spontaanistakin naapuriavusta kohti virallisempaa eri tavoin organisoitua ja juridisoitua toimintaa. Hyvinvointia määrittää paikallinen ja alueellinen elinvoima väestö- ja elinkeinorakenteen lisäksi. Järjestösektorin toiminnalla on yhä keskeisempi rooli arjen hyvinvoinnin tuottamisessa niiden joustavien toiminta- ja reagointimahdollisuuksien vuoksi. Paikallinen elinvoimaisuus luo kumuloituvan positiivisen kehityskehän, josta eri toimijat hyötyvät. Julkisen, yksityisen ja järjestösektorin toimijoiden verkostoituminen sekä paikalliset ja alueelliset vaikuttajahenkilöt luovat sekä puitteita että innostusta paikallisspesifille kuntalisten hyvinvointia ja turvallisuutta lisäävälle tarvittaessa valtuustokauden tai budjetti vuoden ylittävälle toiminnalle. (Taulukko 57.)
