175
Tulokset turvallisuuden näkökulmasta Yläkoululaisten turvallisuuskokemus muodostuu alakoululaisia laajemmasta sosiaalisesta tilasta, jossa vaikuttavina elementteinä toimivat oma kaveripiiri, sosiaalinen media ja nettiympäristö, mutta myös perhe, läheiset ja kuva viranomaisista. Yläkoululaiset ovat kohdanneet alakoululaisia enemmän tai pitempään turvallisuuden haasteita, esimerkiksi kiusaamista ja heillä on kokemuksia sekä käsityksiä myös turvallisuusviranomaisten toiminnasta ja koululaisin kohdistuvista rajoitustoimista ja valvonnasta. Erityispiirteenä näkyy luonnollisesti korona, joka on tuonut arkeen ja koulun käyntiin sekä kanssakäymiseen poikkeavuutta. Myös oma vaikuttaminen ja yhteiskunnalliset huolenaiheet nousevat nuorten turvallisuuskuvaan.
Tulokset hyvinvoinnin näkökulmasta Yläkoululaisten kirjoitelmista on eriteltävissä turvallisuuden ja hyvinvoinnin lisäksi myös sosiaalinen osallisuus ja yhteisöllisyys. Sosiaalinen osallisuus muodostuu yläkoululaisten keskuudessa face to face sekä somessa tapahtuvasta kanssakäymisestä. Harrastusmahdollisuudet (ml. matalan kynnyksen) myös edistävät sosiaalista osallisuutta yhteisten kokemusten jakamisen lisäksi. Yhteisöllisyys yläkoululaisten keskuudessa realisoituu perhe- ja kaveripiirissä sekä turvallisessa elinympäristössä. Yläkoululaisten mukaan yhteisöllisyyttä murentaa aikuisten epäasiallinen toiminta tekoineen ja puheineen. Hyvinvointi muodostuu yläkoululaisten mukaan toimivista hyvinvointipalveluista (ml. terveydenhuolto, mielenterveyspalvelut, sosiaalipalvelut, lastensuojelu), harrastusmahdollisuuksista sekä rutiineista opettajien kannustavan palautteen lisäksi. Yläkoululaiset kaipasivat somekäyttäytymiseen liittyvän informaation jakamista nuorten lisäksi heiden vanhemmilleen ja opettajille. Peruskouluun pitäisi saada myös lisää toimintaresursseja sekä opettajien ammattitaidon päivittämiseen että nuorten koulun käyntiä tukevaan moniammatilliseen työhön turvallisen ja kannustavan koulunkäyntiymäristön luomisen lisäksi.
7.3
Saamelaissenioreiden keskustelutapahtuma
Projektisuunnittelija osallistui etäyhteyksillä Sámisoster ry:n Birgen Ruovttus –hankkeen ikäihmisten ryhmätoiminnan tapaamisiin Karigasniemellä, Nuorgamissa ja Utsjoella. Nämä ryhmät valikoituivat siksi, että haluttiin saada ikäihmisten ja toisaalta saamelaisalueen ja rajayhteisön ihmisten ääntä kuuluviin arjen turvallisuuden kehittämiskohteita kartoitettaessa. Sámisosterin ikäihmisten tapaamiset ovat vapaamuotoisia, kuitenkin teemoitettu jollakin valitulla aiheella ja sisällöllä. Projektisuunnittelija osallistui tapaamisiin etänä, muut osallistujat olivat läsnä paikan päällä. Tapaamisia ei nauhoitettu mahdollisimman rennon ja autenttisen osallistumisen takaamiseksi, ja jotta osallistujat voivat puhua vapaasti. Projektisuunnittelija teki muistiinpanoja tapahtuman aikana. Tapaamisen aluksi projektisuunnittelija esitteli lyhyesti hankkeen, avasi hieman arjen turvallisuuden käsitettä, ja sen jälkeen jatkettiin keskusteluna: -
Mitä arjen turvallisuuden parantamiseksi pitäisi tehdä? -Mitä asioita pitäisi parantaa?
-
Miten niitä voisi parantaa? -Kuka voisi sen tehdä?
Tämän jälkeen osallistujat keskustelivat haluamistaan aiheista, tarvittaessa projektisuunnittelija tai Sámisosterin ryhmän vetäjä Merja Pieski herätti keskustelua aiheista kuten kotona asumisen tai liikkumisen turvallisuus, erilaisten palveluiden saatavuus tai vaikkapa saamen kielen käyttö. Taulukkoon 63. on poimittu keskeinen informatiivinen ryhmäkeskustelusaldo, joka saatiin Sámisosterin Birgen Ruovttus -hankkeen ikäihmisiltä.
