182
Tulokset turvallisuuden näkökulmasta Kylätoimijatapahtumassa nousivat esille turvallisuuden tuottaminen omalla varautumisella, teknisellä osaamisella ja yhteisöllisyyden rakentamisella. Huolet liittyvät yksinäisyyteen, ihmisten selviytymiseen arjessa, luonnonolosuhteiden vaikutukseen sekä avun saatavuuteen.
Tulokset hyvinvoinnin näkökulmasta Kylätapahtumaan osallistuneiden mukaan sosiaalista osallisuutta saavutetaan mielekkään ja motivoivan toiminnan sekä digiasiointi- ja yhteydenpito-osaamistaitojen kehittämisellä matalan kynnyksen kylätoimintaan osallistumisen lisäksi. Yhteisöllisyyden edistäminen voi lisätä eri ikäisten keskinäistä kanssakäymistä sekä kylien välistä yhteistyötä. Myös vapaaehtoistoimintaan osallistumisen vaivattomuus lisää yhteisöllisyyttä kylätoimijatapahtumaan osallistuneiden arvion mukaan. Heidän mukaansa hyvinvointitarpeet eriytyvät ikäryhmittäin ja elämänvaiheittain. Vapaaehtoistoimintaan osallistuvien hyvinvoinnista on tärkeää huolehtia, jotta he jaksavat tuottaa toisille hyvinvointia toiminnallaan. Kylätoimijatapahtumaan osallistuneet esittivät yleishyödyllisen yhdistystai osuuskuntamallia auttamis- ja turvapalveluiden tuottamiseksi sekä kyselyn tekemisestä kuntalaisten varautumisesta ennakoimattomiin hätätilanteisiin. Hiljaisen tiedon välittäminen sukupolvelta toiselle on myös tärkeää vapaaehtoisten muodostaman auttamis-, turva- ja viestintäpalvelun muodostamisen lisäksi.
7.5
Kansalaistapahtumien väliyhteenveto
Kansalaistapahtumat tuottivat tietoa erityisesti niin sanotun lähiarjen turvallisuuden käytännöllisistä kysymyksistä ja huolenaiheista mutta myös ratkaisuvaihtoehdoista. Tähän lähiarkeen sisältyvät koululaisten osalta perheen, ystävien ja koulun turvallisuus, kun taas kylissä korostuvat liikenneyhteyksiin, palveluiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen liittyvät asiat sekä yksinäisyys ja huolenpito ikääntyneistä. Saamelaisyhteisöissä kyse on myös omalla äidinkielellä saatavin palveluiden turvaamisesta. Sosiaalinen osallisuus, yhteisöllisyys ja hyvinvointi eriytyy kohderyhmän ikä- ja elämänvaiheen mukaan. Alakoululaisilla korostuu lähin perhepiiri ja päivittäinen kaveripiiri harrastusten ja arjen yhdessäolon lisäksi hyvinvoinnin tuottajana. Yläkoululaisilla päivänpiiri ja sosiaalinen verkosto on alakoululaisia laajempi digiyhteisöineen ja siihen liittyvine osallisuusja yhteisöllisyyshaasteineen sekä identiteettikysymyksineen. Hyvinvoinnin osalta yläkoulaisilla korostuvat kohderyhmäspesifit saavutettavat oikea-aikaiset terveys- ja sosiaalipalvelut. Saamelaissenioreilla sosiaalisen osallisuuden, yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin keskeisen perusta luo äidinkielellä saatavat ja saavutettavat palvelut. Ylisukupolvinen sosiaalinen osallisuus ulottuu valtakunnan rajat ylittävävään saamelaisyhteisöön. Hyvivoinnin osalta heillä korostuu välittömät tarpeenmukaiset hyvinvoinnin arjen tukipalvelut. Lappilaiskylissä sosiaalisen osallisuuden ja yhteisöllisyyden perustan muodostaa iästä ja sosioekonomisesta asemasta riippumaton yhteinen tekeminen vapaaehtoistyön mahdollistumisen lisäksi. Hyvinvointia luo riittävä varautuminen ennakoimattomiin tilanteisiin muun muassa kansalaistaitokoulutusten avulla sekä ikäryhmittäisiin hyvinvointitarpeisiin vastaaminen. Peruskoululaisilla sääntöjen noudattamiseen, arjen rutiineihin sekä kannustavaan perhe-, kaveri- ja kouluyhteisöön resurssoimisen some-etikettiosaamisen lisäksi korostuu koululaisten keskuudessa. Aikuisväestöllä elämisen arjen kannalta tärkeiden puhelin- yms. yhteystietojen ja aukioloaikojen ajantaisuudesta huolehtiminen sekä tiedon välittäminen julkisen, yksityisen ja järjestösektorin toimijoiden välillä on tärkeää liikenneturvallisuuden kehittämisen lisäksi. (Taulukko 65.)
