22 Yhteisöllisyys
Suomen kielen sanat yhteys ja yhteinen valottavat kahta erilaista – yhteisön sisäistä ja sen ulkopuolista – näkökulmaa sanan merkitykseen: 1) yhteisö on joukko ihmisiä, joilla on yhteys 2) yhteisö on joukko ihmisiä, joilla on jotakin yhteistä, jaettua. Yhteyttä yhteisöön kuuluvien ihmisten välillä ei läheskään aina voi havaita ulkopuolelta käsin, mutta jos yhteisö rakentuu jonkin siihen kuuluvia yhdistävän seikan varaan, se voi vaikuttaa kokonaisuudelta myös ulkopuolisten silmin. Sisä- ja ulkopuolista näkökulmaa on vaikea erottaa toisistaan. Yhteinen jaettu tekijä luo yhteyttä. … Jos yhteisöllisyyttä halutaan saada aikaan kestävästi, on pyrittävä edistämään ihmisten kykyä tunnistaa yhteistoimintatilanteet ja oma asemansa yhteistoimijana. …”Yhteisöissä on myös pyrittävä edistämään ja kannustamaan jäsenten tilaa ja kykyä yksilötoimijuuteen ja arvostelmien tekemiseen sekä kriittiseen asennoitumiseen, jotta yhteisöllisyyttä voidaan kehittää. Toisaalta, jos yhteisöllisyyden halutaan edistävän ihmisen hyvää ja vähentävän esimerkiksi ihmisten yksinäisyyttä ja tarjoavan yhdessä onnistumisen ja yhteenkuulumisen kokemuksia, on hyväksyttävä yhteisöllisyyteen vääjäämättä kuuluvat ristiriidat ja löydettävä reilut tavat ratkoa niitä.” (Kalliokoski 2020, 10, 197.)
Hyvinvointi
Hyvinvointi having-, being-, doing- ja loving-tekijöiden kokonaisuutena: ✓ ”Having hyvinvointiulottuvuuden (mitä ihmisellä voi kohtuudella olla) kuvaajia: toimeentulo, terveys ja toimintakyky, asunto, ruoka ja muut peruskulutushyödykkeet, käytettävissä olevat luonnonvarat. ✓ Doing hyvinvointiulottuvuuden (vastuullinen ja mielekäs tekeminen) kuvaajia: ansiotyö, oppiminen, harrastustoiminta, muu tekeminen. ✓ Loving hyvinvointiulottuvuuden (kuuluminen ja rakastaminen) kuvaajia: perhe ja suku, ystävyyssuhteet, paikallisyhteisöt, yhteiskunta, globaali yhteisö, tulevat sukupolvet, muut eläinlajit, luonto. ✓ Being hyvinvointiulottuvuuden (eheä kokemus maailmassa olemisesta) kuvaajia henkinen hyvinvointi, itsensä toteuttaminen, arvokkuus ja korvaamattomuus, elämänhallinta.” (Helne ym. 2012, 87.) Isola ym. (2017,9) korostavat hyvinvointia tuottavien suhteiden ja kokonaisuuksien dynaamisen luonteen ja toimijuuden merkitystä. Esimerkiksi yhteisyys (loving) luo toimeen tulemista (having) ja yhteisyyttä (loving) tarvitaan toiminnassa syntyvään merkityksellisyyden kokemukseen (doing).
Laaja kirjallisuuskatsaustyyppinen käsitemäärittelyesittely ei ole tarkoituksenmukainen hankkeen perustavoitteen sekä käytettävissä olleiden aika- ja henkilöstöresurssien (1.12.2020–30.9.2021) näkökulmista mielenkiintoisuudestaan huolimatta. Taulukossa 3. hyödynnettiin Euroopan komission toimesta laaditussa raportissa Sosiaalisesta osallisuudesta käytettyä käsitemäärittelytapaa, jossa on esitelty hankejulkaisun näkökulmasta yksi relevantti määrittely (ks tark. Yhteinen raportti sosiaalisesta … 2003, 9).
2.4
Lapin arjen turvallisuuden tilannekuva
Arjen turvallisuuden työn tilannekuva on toteutettu Arjen turvallisuuden tiekartta – aktivoiva osallisuus syrjäytymisessä -hankkeessa. Hankkeen toteuttaja on Lapin ammattikorkeakoulu, ja toimintaa on ohjannut tiiviissä yhteistyössä asiantuntijaryhmä, joka koostuu turvallisuuden ja hyvinvoinnin kehittämisen asiantuntijoista Lapissa. Tilannekuvaa on rakennettu tarkastelemalla nykytilaa toimijakuvauksen ja kolmen katsauksen kautta: • Strategiakatsaus • Toimijakuvaukset • Hankekatsaus • Tilastokatsaus. Strategiakartoituksessa tarkastellaan tärkeimpiä valtakunnallisia sekä maakunnallisia strategioita ja ohjelmia, mitkä ohjaavat arjen turvan kehittämistyötä. Toimijakuvauksissa esitellään keskeisimpiä kansallisia ja alueellisia toimijoita Lapin arjen turvallisuuden työssä. Hankekatsauksessa on yhteenveto Lapissa toteutetuista kehittämishankkeista ohjelmakaudella 2014–2020, kun taas tilastokatsauksessa tarkastellaan hyvinvointia ja turvallisuutta kuvaavia tilastoja 2000-luvulta ensimmäiseltä saatavilla olevasta tilastointivuodesta viimeisimpään tilastovuoteen.
