32 Kuntalain mukaan kunnan on asetettava osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi tiettyjä vaikuttamisryhmiä (vanhusneuvosto, vammaisneuvosto, nuorisovaltuusto). Vaikuttamisryhmät voivat olla useamman kunnan yhteisiä. Näiden kautta kunnat ja kuntayhtymät voivat edistää asiakasnäkemyksen huomioimista myös potilas- ja asiakasturvallisuudessa.25 Muut kanavat, kuten yleisötilaisuudet, sekä esimerkiksi asiakaspalautteen hyödyntämistä painotetaan myös asiakaskokemuksen selvittämisessä. Asiakasviestintä on myös tärkeää.
3.1.7
Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030 – valtioneuvoston periaatepäätös
Valtioneuvoston periaatepäätös hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisestä linjaa niitä pitkän aikavälin toimia, millä kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden eriarvoisuutta saadaan tasoitettua. Periaatepäätöksessä on neljä painopistettä: • Kaikille mahdollisuus osallisuuteen: osallisuus ja yhdenvertaisuus koostuu tekijöistä kuten riittävä toimeentulo; riittävät tiedot, taidot ja mahdollisuus osallistua päätöksentekoon; turvallinen koti; mahdollisuus osallistua työelämään; osaaminen ja mahdollisuus käyttää digitaalisia palveluita; mahdollisuus kehittää omaa osaamista sekä osallistua mielekkääseen vapaa-ajan toimintaan. Erityisesti nuorten, maahanmuuttajien ja vähemmistöjen osallisuuteen panostetaan. • Hyvät arkiympäristöt: terveellinen, turvallinen, esteetön ja esteettinen. Se kannustaa edistämään omaa hyvinvointia ja ylläpitää toimintakykyä; tukee yhteisöllisyyttä; kannustaa liikkumiseen; mahdollistaa laadukkaan ravinnon; ennaltaehkäisee elinympäristön haittoja; kannustaa suojaamaan taudinaiheuttajilta; vähentää päihteiden käytöstä, tupakasta ja pelaamisesta aiheutuvia haittoja; auttaa estämään väkivaltaa ja onnettomuuksia. • Hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävä toiminta ja palvelut: osa kuntien ja alueiden johtamista, toimintaa ja yhteistyötä; ennalta-ehkäisy ja oikea-aikaisuus tärkeää; työpaikat tukevat aktiivisesti hyvinvointia; palvelut ja etuudet tukevat toiminta- ja työkykyä; yhteistyörakenteet mahdollistavat yhteistyön eri hallinnonalojen ja järjestöjen välillä; ihmiset voivat vaikuttaa palveluitaan koskeviin asioihin; sote-ammattilaisilla on keinoja edistää hyvinvointia ja terveyttä; yksityisten ja julkisten sekä järjestöjen tarjoamat palvelut toimivat yhteen. • Päätöksenteolla vaikuttavuutta: päätöksentekijät edistävät hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta koko maassa, niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti. Tämä edellyttää hyvinvoinnin erojen kaventamisen välineitä päätöksentekoon; riittävästi ajantasaista tietoa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden tilanteesta ja päätösten vaikutuksista; menetelmiä osoittaa taloudellisten päätösten vaikutukset ihmisten hyvinvointiin; tietoa hyvinvoinnin taloudellisesta kannattavuudesta ja roolista turvallisuusongelmien ehkäisyssä; tietoa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen vaikuttavuudesta. Suomi on monella mittarilla hyvinvoiva ja turvallinen maa. Kuitenkin eriarvoistuminen ihmisryhmien välillä hyvinvoinnissa, terveydessä ja turvallisuudessa on kasvussa. Esimerkiksi nuorten parissa erot lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien välillä ovat suuria. Ongelmat kasaantuvat pienelle joukolle ihmisiä, esimerkiksi alle viisi prosenttia väestöstä tekee yli puolet kaikista rikoksista ja 10 % väestöstä kokee yli kaksi kolmasosaa kaikesta väkivallasta. Hyvinvointiin, terveyteen, turvallisuuteen ja eriarvoisuuteen liittyvät ongelmat ovat merkittäviä, eikä niihin ole yksinkertaisia ratkaisuja. Ongelmien ratkaisu edellyttää rahaa, rakenteellisia muutoksia ja isoja sekä pieniä arjen tekoja. Rakenteelliset muutokset tarkoittavat myös ajattelutavan sekä toiminnan rohkeaa muutosta, mikä ei onnistu ilman eri hallinnonalojen yhteisiä tavoitteita ja yhteistyötä.26
25 26
Lähde: Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017–2021: 21. Lähde: Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030 - valtioneuvoston periaatepäätös, 7.
