34 Maaseudulla on vähemmän yksityisiä toimijoita ja järjestöjä, jotka voivat täydentää tai tuoda vaihtoehtoja kunnan tarjoamiin palveluihin. Toisaalta kuntien roolien muutos pakottaa etsimään uusia tapoja tuottaa palveluita, ja kehittämään niitä laajemmassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Palvelut ja niiden saatavuus vaikuttavat vahvasti ihmisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden kokemukseen. Keskeisiä ovat terveyspalvelut ja perusopetus, mutta lisäksi esimerkiksi kauppapalvelut, apteekki, posti tai vaikkapa turvallisuuspalvelut ovat tärkeä osa arjen hyvinvointia ja turvallisuutta. Myös erilaisten liikunta- ja kulttuuripalveluiden saatavuus vaikuttaa vahvasti arjen turvallisuuteen ennaltaehkäisevänä toimena. Ennaltaehkäisevillä toimilla vähennetään raskaampien ja kalliimpien palvelujen käyttöä.
Turvallisuus Turvallisuuspalveluista ohjelmassa todetaan, että harvaan asutulla maaseudulla on muuta maata selvästi huonompi tilanne. Viranomaisten tuottamien palveluiden suhteen todetaan, että reagointiajat ovat pitkät, ja palveluverkko ohut. Turvallisuuden lisäämiseksi eri toimijoiden välistä yhteistyötä on syytä lisätä, ja julkisen sektorin on taattava edelleen poliisi, pelastustoimi, ensihoito ja sairaankuljetus myös maaseudulla. Tämän lisäksi tarvitaan yksityistä ja kolmatta sektoria alueiden häiriötilanteisiin valmistautumiseen, mihin tarvitaan turvallisuussuunnitelmia ja koulutusta. Lapissa eri toimijoiden välistä yhteistyötä on toteutettu jo pitkään mm. Lapin turvallisuusverkoston toiminnassa ja maakunnallisen turvallisuussuunnitelman tekemisessä ja toteuttamisessa. Turvallisuuspalveluja on järjestetty onnistuneesti sektorirajat ylittäen Lapissa ja toimintatavasta voidaan ottaa mallia myös muiden palveluiden järjestämisessä.29
3.1.9
Harvaanasuttu maaseutu – mahdollisuuksia täynnä. Harvaan asutun maaseudun kehittämisstrategia 2017–2020
Harvaan asuttu maaseutu kattaa 68 % Suomen pinta-alasta, mutta siellä asuu alle 6 % väestöstä. Siellä sijaitsee valtaosa Suomen biotalouden raaka-aineista ja löytyy valmiiksi rakennettua infrastruktuuria. Väestö vähenee ja ikääntyy, mutta samaan aikaan harvaan asutulla maaseudulla on osaavia, aktiivisia kyläyhteisöjä ja ihmisiä. Vapaa-ajan asukkaat lisäävät ajoittain väestön määrää ja parantavat palvelujen tarjontaa. Alueen erityisolosuhteet tulee huomioida mm. sote- ja maakuntauudistuksissa, sillä se vaikuttaa erityisen vahvasti alueen hyvinvointiin ja palvelujen saatavuuteen. Kunnossa oleva tie- ja tietoliikenne on alueen elinkeinotoiminnan ja siellä asumisen perusedellytys. On koko Suomen etu, että harvaan asuttu maaseutu pysyy elinvoimaisena. Kun työpaikkoja on koko Suomessa, on muuttoliike kasvukeskuksiin hallitumpaa ja asumisen hintataso ei nouse kohtuuttomasti. Lisäksi epävarmuuden lisääntyessä maailmassa, pystymme näin huolehtimaan huoltovarmuudesta ja omavaraisuudestamme. Hajautettu malli ottaa maamme voimavarat käyttöön älykkäästi, kasvattaa vientiä ja tuottaa hyvinvointia kaikille suomalaisille.30 Arktisen alueen merkitys kasvaa tulevaisuudessa, ja Pohjois-Suomesta löytyvää osaamista arktisella alueella toimimisessa tulee hyödyntää. OECD:n raportin mukaan Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten alueiden merkitys kasvaa kansallisesti ja EU:ssa lähitulevaisuudessa. Harvaan asuttujen alueiden strategia koostuu neljästä keskeisestä sisällöstä: Yrittäjyys ja työllisyys, Luonto ja raaka-ainevarannot, Palvelut ja Infrastruktuuri. Arjen turvallisuutta ajatellen kaikissa osuuksissa löytyy yhteisiä liittymäkohtia: hyvinvointi- ja turvallisuusyrittäjyys, luonnon merkitys hyvinvoinnille ja liikunnalle, ihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja
29 30
Lähde: Mahdollisuuksien maaseutu – maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2014–2020, 34. Lähde: Harvaan asuttu maaseutu – mahdollisuuksia täynnä. Harvaan asutun maaseudun kehittämisstrategia 2017–2020, 7.
