38 ikääntyminen ja muuttoliike kuntakeskuksiin tuo kuitenkin haasteita järjestötoiminnan jatkuvuudelle, kun aktiivisten toimijoiden määrä laskee. Seurakunnat ovat myös tärkeässä roolissa harvaan asutuilla alueilla. Niiden rooli korostuu alueilla, joissa muiden toimijoiden määrä on vähentynyt, koska usein niillä edelleen on toimintaa näilläkin vähäväkisiksi käyneillä paikkakunnilla. Seurakunnat tarjoavat yhteistä toimintaa ja kokoontumisen mahdollisuuksia eri ikäisille ihmisille, kriisiapua, sekä konkreettista apua diakoniatyön kautta. Diakoniatyössä voidaan tarjota monenlaista apua yhdellä kertaa, ja seurakunta tarvittaessa vie apua myös kotiin esimerkiksi ikääntyneille. Pienillä paikkakunnilla järjestöjen, yhdistysten ja seurakuntien yhteistyön merkitys korostuu. Yhdessä toimiminen rakentaa yhteisöllisyyttä ja lisää arjen turvallisuutta.
Hyvät toimintamallit ja verkostot Lapin Arjen turvan toimintamalli nostetaan tilanneraportissa esimerkiksi siitä, miten yhdessä tekemällä saadaan niukkoja resursseja hyödynnettyä tehokkaammin: Lapin arjen turvaa -toimintamallia on kehitetty jo 15 vuoden ajan. Toimintamallin idea on hyvin yksinkertainen: kootaan kaikki toimijat yhteen ja päätetään yhdessä, mikä on arjen turvan ja hyvinvoinnin kannalta tärkeintä. Kunta ja muut toimijat tekevät yhteistyötä, jossa ihmisten tarpeita katsotaan kokonaisuutena. Resursseja yhdistämällä voidaan siirtyä kalliista korjaavasta työstä kohti ennakoivaa työotetta. Yhdessä sovittuihin kehittämiskohteisiin saadaan helpommin lisärahoitusta hankkeiden muodossa, kun eri tahot ovat sitoutuneita yhteiseen päämäärään.37 Lapin mallin lisäksi esitellään Pohjois-Karjalan kylien pelastusryhmätoimintaa, PohjoisKarjalassa Siun Sote:n yhteistyö rajavartioston kanssa, sekä ensihoitolääkärin toiminnan kehittämistä Etelä-Karjalassa. Verkostomainen yhteistyö on tärkeä toimintatapa harvaan asuttujen alueiden kehittämisessä. Raportissa esitellään Harvaturva -verkosto, Turvallinen ja kriisinkestävä kunta -verkosto, Maaseutupolitiikan neuvoston teemaverkosto Harvaan asutun maaseudun (HAMA) ja Kansalaistoiminta ja hyvinvointi -verkosto (KAHVEE), pelastuslaitosten kumppanuusverkosto, Sisäisen turvallisuuden kansallinen yhteistoimintamalli, ja sopimuspalokuntatoiminnan kansallinen yhteistoimintaryhmä.
3.1.11 Töihin Suomeen - Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma työperusteisen maahanmuuton vahvistamiseksi Töihin Suomeen - Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma työperusteisen maahanmuuton vahvistamiseksi pyrkii edistämään hallituksen maahanmuuttopoliittista linjaa työllisyyden tukemiseksi ja vahvistamaan julkista taloutta. Lisäksi ohjelma kiinnittää huomiota huoltosuhteeseen sekä talouden kansainvälistymistä edistävään maahanmuuttoon. Ohjelman lähtökohdaksi asetetaan se, että Suomi tarvitsee maahanmuuttajia vastaamaan eri aloilla olevaan työvoimapulaan, kohentamaan väestön ikääntymisen myötä heikkenevää huoltosuhdetta sekä lisäämään Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien ja yrittäjien silmissä. Ohjelma nojaa kansainvälisen ja kansallisen toimintaympäristön kuvauksen tarjoamaan lähtökohtadataan liikkuvuudesta ja työvoiman tarpeesta EU-alueella. Taustamuuttujina käytetään mm. tilastoja ulkomaalaistaustaisen väestön kasvusta Suomessa sekä ikärakenteesta, työllisyysasteesta ja alueellisesta jakaumasta. Ohjelman mukaan Suomi tarvitsee eri aloille sekä maassa tilapäisesti työskenteleviä että maahan pysyvästi asettuvaa työvoimaa. Toisaalta työvoiman maahanmuutto on Suomessa tapahtunut vailla kokonaisvaltaista strategista suunnittelua ja julkisen vallan koordinaatiota koskien rekrytoinnin suuntaamista, rekrytointitoimenpiteitä tai rekrytoitavan työvoiman 37
Lähde: Harvaan asuttu maaseutu – mahdollisuuksia täynnä. Harvaan asutun maaseudun kehittämisstrategia 2017–2020, 44.
