47 lähellä ihmistä tapahtuvaa toimintaa. Järjestöt tukevat monipuolisesti ihmisten hyvinvointia tarjoamalla sosiaalisia verkostoja ja vahvistamalla näin ihmisten kanssakäymistä.54 Järjestötoiminta täydentää monella tapaa julkisia palveluita, ja osa järjestöistä tuottaakin palveluita yhteistyössä kunnan kanssa. Järjestöjen rooli ihmisten hyvinvoinnissa on merkittävä. Myös järjestöstrategiassa nostetaan esille digitaalisuuden ja etäteknologioiden merkityksen etenkin harvaan asutussa Lapissa. Myös järjestöstrategiassa nousevat esiin muissakin tässä kartoituksessa käsitellyissä ohjelmissa esiin nousseet teemat syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä, lapset ja nuoret, ikääntyneet ja toisaalta monikulttuurisuuden tukeminen. Kylätoiminta harvaan asutuilla alueilla mahdollistaa toimimisen lähellä ihmisten arkea. Järjestöjen työn kautta kanavoituukin kuntalaisten ääni myös kunnissa tehtävään ennaltaehkäisevään hyvinvointityöhön. Järjestöt tarjoavat lappilaisille toimintaa, tekemistä ja palveluita.
Järjestöt tiiviisti yhteistyössä Tavoitteena strategialla on järjestöjen roolin vahvistaminen maakunnallisessa ja alueellisessa hyvinvointityössä. Avoin yhteistyö mahdollistaa hyvien käytäntöjen jakamisen lappilaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi. Yhteistyö kuntien ja oppilaitosten kanssa on suunnitelmallista ja toimivaa. Järjestöt huomioidaan maakunnallisessa ja kunnallisessa suunnittelussa, ja tietoa järjestötoiminnasta on tarjolla niin päättäjille, viranhaltijoille, järjestötoimijoille itselleen kuin kuntalaisillekin. Järjestöjen ja kuntien välinen yhteistyö on tiivistynyt ja on löydetty pysyviä tapoja ja rakenteita yhteistyön toteuttamiseen, toimintojen ja palvelujen tuottamiseen sekä niiden rahoittamiseen. Järjestötoiminnan integroiminen kunnissa tehtävään hyvinvointityöhön edellyttää rakenteita, joissa järjestöillä on tasapuoliset mahdollisuudet tulla näkyviksi ja kuulluiksi.55 Tavoitteena strategiassa onkin, että kuntien ja järjestöjen yhteistyö on edennyt konkreettisten toimenpiteiden tasolle, ja että kunnissa on järjestöyhdyshenkilö. Tämä koordinoi kuntien ja järjestöjen yhteistyötä, ja mahdollistaa järjestötoiminnan entistä tiiviimmän osallistumisen hyvinvointityöhön. Järjestöjen ruohonjuuritiedon hyödyntäminen kuntien hyvinvointikertomuksissa on tärkeää. Myös hanketyö mahdollistaa suunnitelmallisen ja tiiviimmän yhteistyön järjestöjen ja kuntien, yritysten ja oppilaitosten välillä.
3.2.6
Pohdintaa alueellisista strategioista ja ohjelmista arjen turvallisuuden kannalta
Arjen turvallisuuden työ Lapissa on hyvin toteuttanut Lappi-sopimuksen tavoitteita ja strategisia linjauksia. Turvallisuussuunnittelun keskiössä on ennaltaehkäisevä toiminta, sekä eri toimijoiden yhteistyö mahdollisimman asiakaslähtöisen lähestymistavan mahdollistamiseksi. Yhteistyön kehittämiseen viranomaisten, oppilaitosten, kuntien ja järjestöjen välillä on panostettu ja se on vahvistunut. Kuntalaisia on pyritty osallistamaan monenlaisessa kehittämistyössä. Erityisesti nuorten ääntä on pyritty saamaan kuuluviin entistä paremmin. Lapin asukkaiden hyvinvointiin on panostettu, ja hyvinvoinnin ekosysteemin luomiseen on suunnattu kehittämisresursseja. Hyvinvointi ja turvallinen arki nivoutuvat yhteen, etenkin siitä näkökulmasta, että turvallisuusriskien toteutumisen ennaltaehkäisyssä tehdään samoja asioita kuin lappilaisten hyvinvoinnin parantamisessa. Näitä asioita on Lapin turvallisuussuunnittelussa toteutettu. Parannettavaa kuitenkin vielä on. Jotta kuntalaisten arki olisi mahdollisimman turvallista ja erityisesti jotta kuntalaiset tuntisivat olonsa turvalliseksi, ihmisten osallistumista 54 55
Lähde: Tasa-arvoista yhteistyötä – Lapin järjestöstrategia 2030, 22. Lähde: Tasa-arvoista yhteistyötä – Lapin järjestöstrategia 2030, 41.
