JOHN IRVING
Painijan paluu
Jari Saariaho Jane Sobel Klonsky, Pertti Nisonen
Me kaikki olemme rakastaneet John Irvingia. Garpin maailmaa. Ystäväni Owen Meania. Kaikkia isäni hotelleja. Nyt on aika rakastua uudelleen. Korvia myöten.
J
ohn Irvingilla on uusi kolmen kirjan kustannussopimus taskussaan, ja paljon sanottavaa: tarinasta, ihmisestä ja politiikasta. John Irvingin 15. romaani Darkness as a Bride ilmestyy syksyllä. —Nykykirjallisuus tai moderni kirjallisuus ei ole merkinnyt minulle mitään, ei edes nuoruudessani, John Irving lataa alkajaisiksi. John Irvingin on ollut aina vaikea nähdä itseään amerikkalaisten kirjailijoiden ryhmäkuvassa. Hänen kirjallisia kivijalkojaan ovat 1800-luvun suuret tarinankertojat kuten Charles Dickens, Thomas Hardy, Herman Melville ja Nathaniel Hawthorne. —Se mitä kutsutaan amerikkalaisen kirjallisuuden kaanoniksi – Hemingwayta, Faulkneria, Fitzgeraldia – ei ole ollut koskaan minun kaanonini. En pitänyt heistä, Irving toteaa. Irving myös kieltää jyrkästi koskaan halunneensa kirjoittaa suurta amerikkalaista romaania. Siksi hän ei voi mielestään myöskään olla osa käynnissä olevaa amerikkalaisen kirjallisuuden akateemista uudelleen arviointia tai edustaa siinä viimeistä suurta amerikkalaista valkoista mieskirjailijaa. Irving ei halua ajatella romaania kansallisena hankkeena. Kaikkea muuta. Itse asiassa vanha painija on hyökännyt usein suurta amerikkalaista romaania vastaan ja verrannut niiden kirjoittamista patrioottiseen ekstremismiin. —Ei kiinnosta pätkän vertaa! En ole erityisen kansallismielinen. Kirjallisuus on viimeinen asia, josta kannattaa olla kansallismielinen. Minä olen kiinnostunut hyvistä romaaneista, en siitä mistä ne tulevat. Mistä se hyvä romaani sitten syntyy? —Mielikuvitus ja sen käyttäminen on keskeistä kaikille ihailemilleni kirjailijoille. He ovat myös kirjailijoita, jotka ovat uskollisimpia todellisuudelle eikä päinvastoin. Asioita voi keksiä ja olla silti uskollinen todellisuudelle. 24
PROFIILI Amerikkalainen John Irving (s. 1942) nousi maailmanmaineeseen vuonna 1980 julkaistulla teoksellaan Garpin maailma, ja tämän jälkeen hän on luonut loistavan kirjailijanuran. Amerikkalaisista nykykirjailijoista Irving on suomalaisille tutuimpia ja rakkaimpia. Keltaisen kirjaston kirjailijoista hän on ylivoimaisesti suosituin.
